Tosiaan, meillä ei ole ennen vaellusleirejä pidetty ja nyt ajattelimme koittaa, että saadaanko tällainen viikonloppuleiri järjestettyä. Kysyntää maastoille on ollut ja niin myös vaellusleirille saatiin porukka kasaan!
Vaellusmatkaa lauantaina tuli yhteensä noin 20 km, jonka aikana pysähdyttiin laavulle, jossa odotti muurikka letut ja kahvit syöjiänsä. Laavulla saimmekin kokea jännittaviä hetkiä, kun eräs vanha herra koitti päästä laavun pihaan kääntämään autoaa, eksyessään väärälle tielle. Meidän hevoset kun oli sidottu tien viereen puhin kiinni, niin että osittain olivat tiellä. Muutenhan tässä ei mitään ongelmaa olisi ollut, mutta tällä herralla ei oikein ollut auton hallinta enää kunnossa, kaasun ja kytkimen käyttö hukassa, hevoset vähän kaasuttelevaa autoa ihmettelivät, niin kun mekin. Luulinkin ensin, että tämä herra kaasuttelee äkäisenä tiellä, että nyt hevoset pois alta! Riensin autolle kysymään, samalla jo yhden hevosen siirtäen pois tieltä, että josko hän hetken odottaisi, että saan kaikki hevosten kuskit laavulta hevosten luo siirtämään ne vähän sivumpaan, että hän pääsee ajamaan laavun pihaan. Mutta todella tämä herra ei sinne ollut tulossa, vaan kääntämässä vain autoa ja jatkamassa matkaa, niinpä hän lupasi peruuttaa autonsa pois. Nooh... hetken kaasuttelun jälkeen auto häipyi takaperin alamäkeen ja vaeltajat saivat juoda kahvinsa loppuun aivan rauhassa. Juuri kun vaellusporukka teki lähtöä laavulta, tämä vanha herra käveli tietä pitkin laavulle päin. Hän kysyi tuli kysymään olisiko meistä työntö apua,kun oli peruuttanut ojaan, samalla hän hämmästelli, että ollanko me kaikki naisia? Ajatteli varmaan, että akka porukalla ei auto liikahda mihinkään!
Ratsastajat oli jo selässä, joten kävelimme hevosten kanssa katsomaan, mikä tilanne on. Siellähän se vanhan herran auto oli yksi rengas ojan päällä keikkuen. Totesimme kumminkin, että koitetaan saada ajamalla se sieltä ojasta pois, vanha herra itse työnsi ja Riina hyppäsi auton rattiin ja kyllähän se siitä lähti, onneksi.
Lauantain pitkä vaellusreitti kesti taukoineen noin neljä tuntia, hevoset käyttäytyivät mallikaasti! Palkinnoksi pitkästä vaelluksesta hevoset pääsivät vielä viilentävälle uimareissulle.
Sunnuntaina porukka jaettiin kahtia lyhyemmälle lenkille. Ensin lähti täti porukka rauhalliselle palautuslenkille, lauantain reissu tuntui kovin jaloissa. Toinen reissu tehtiin vähän vauhdikkaammin nuorison kanssa, jolla ei tainnut tuntua eiliset ratsastukset missään!
Kaiken kaikkiaan onnistunut viikonloppu, näitä lisää!
Ratsastajat oli jo selässä, joten kävelimme hevosten kanssa katsomaan, mikä tilanne on. Siellähän se vanhan herran auto oli yksi rengas ojan päällä keikkuen. Totesimme kumminkin, että koitetaan saada ajamalla se sieltä ojasta pois, vanha herra itse työnsi ja Riina hyppäsi auton rattiin ja kyllähän se siitä lähti, onneksi.Lauantain pitkä vaellusreitti kesti taukoineen noin neljä tuntia, hevoset käyttäytyivät mallikaasti! Palkinnoksi pitkästä vaelluksesta hevoset pääsivät vielä viilentävälle uimareissulle.
Sunnuntaina porukka jaettiin kahtia lyhyemmälle lenkille. Ensin lähti täti porukka rauhalliselle palautuslenkille, lauantain reissu tuntui kovin jaloissa. Toinen reissu tehtiin vähän vauhdikkaammin nuorison kanssa, jolla ei tainnut tuntua eiliset ratsastukset missään!
Kaiken kaikkiaan onnistunut viikonloppu, näitä lisää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti